Start Planning
Pääsiäinen

Pääsiäinen 2019 ja 2020

Pitkäperjantai, pääsiäislauantai (tai lankalauantai), pääsiäinen ja toinen pääsiäispäivä muodostavat kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen juhlan sekä pitkän vapaaviikonlopun Suomessa.

VuosiPäivämääräPäiväJuhlapäivät
201919. huhtikuutaperjantaiPitkäperjantai
21. huhtikuutasunnuntaiPääsiäispäivä
22. huhtikuutamaanantai2. pääsiäispäivä
202010. huhtikuutaperjantaiPitkäperjantai
12. huhtikuutasunnuntaiPääsiäispäivä
13. huhtikuutamaanantai2. pääsiäispäivä

Suomessa pääsiäistä juhlistetaan outona yhdistelmänä kristinuskoa, pakanuutta ja kansanuskoja. Kirkonmenot, perheateriat ja yleinen lomailu ovat kaikki osa pääsiäistä. Tietenkin juhlaan kuuluu myös pohjoisen vanha pakanallinen traditio, vaikka vain muutamat enää uskovat sen taustalla olleisiin ajatuksiin.

Suurin osa suomalaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, mutta tämä kirkko ja ortodoksikirkot jakavat Suomessa kansalliskirkon aseman. Vain yksi prosentti suomalaisista on ortodokseja ja silti heidän pääsiäisjuhlansa ovat täynnä kristittyjä ja turisteja joka vuosi. Itseasiassa osa kirkkokunnista on alkanut myydä lippuja näihin uskonnollisiin tapahtumiin ja ortodoksien pääsiäisperinteet ovat olleet myös innoituksena maan luterilaiselle enemmistölle.

Hiljaisen viikon aikana kristuksen elämänvaiheista saarnataan, lauletaan ja esitetään näytelminä. Kiirastorstaina pidetään pyhä ehtoollinen. Pitkäperjantain muistetaan Jeesus Kristuksen hautausta. Pääsiäislauantaina vietetään keskiyön valvomisia, joissa ihmiset odottavat valon syttymistä pimeyteen. Pääsiäispäivää pidetään kristittyjen kalenterin pyhimpänä päivänä ja onnen sekä juhlan päivänä.

Aikoinaan luterilaiset pyhittivät Kristuksen kärsimyksiä rajoittamalla työssäkäyntiä, kokkaamista ja ystävien luona vierailua pitkäperjantaina. Valtio kielsi yleensä huvit yleisillä paikoilla. Nykyään nämä tavat ja säännöt ovat kuitenkin alkaneet hellitä.

Nykyään suomalaiset ovat erittäin maallisia. Itseasiassa monet ihmisistä eivät edes vieraile kirkossa pääsiäisenä. Tästä huolimatta he nauttivat kaduilla esitettävistä pääsiäisnäytelmistä ja ovat mukana muissa pääsiäistapahtumissa.

Perinteet

Suomalainen pääsiäinen muistuttaa pääosin muiden kristittyjen maiden pääsiäistä, mutta toisaalta suomalaisilla on myös omia tapojansa. Kaupallistuminen on vallannut kaupat suklaapupuilla, koristeellisilla suklaamunilla ja pääsiäiskoreilla. Suomalaiset lähettävät myös pääsiäiskortteja ja järjestävät munajahteja. Paikallisilla on kuitenkin muutamia erikoisia tapoja:

  • Lapset pukeutuvat noidiksi pääsiäislauantaina ja polttavat suuria kokkoja päästäkseen aitojen noitien ja pahojen henkien, joita kutsutaan myös trulleiksi, maahan. Vanhat pohjoisen legendat kertovat trulleista, jotka lensivät luudilla ja vahingoittivat karjaa. Nykyään trulleihin ei enää uskota, mutta vanhat perinteet ovat jääneet elämään.
  • Perheet istuttavat rairuohoa pieniin purkkeihin, jotka täytetään ruohon kasvettua pääsiäismunilla. Lisäksi koteihin tuodaan tuoreita oksia, joilla kuvastetaan uuden elämän alkamista kevään myötä.
  • Suomalaisten kotien sisustuksessa näkee usein pääsiäisen aikaan narsisseja. Kukat luovat kevään tuntua ja upeat värit kuvaavat onnellisuuden vuodenaikaa. Perheet kerääntyvät sunnuntaina syömään pääsiäislounaan. Lammas on pääruokalaji, mutta lisäksi saatetaan syödä kinkkua, verimakkaraa, juustoa tai kanaa. Puuromainen ”mämmi” on paastonajan ruoka, mutta sitä syödään myös pääsiäissunnuntaina.
  • Seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä Suomessa vietetään laskiaista, jolloin perheet laskettelevat pulkilla lumessa ja syövät hernekeittoa sekä laskiaispullia, jotka on täytetty hillolla ja kermavaahdolla. Aikoinaan uskottiin, että hyvin syöminen laskiaisena takasi tulevalle vuodelle runsaan sadon. Nykyään laskiainen yhdistetään kuitenkin paastoon, tulevaan kevääseen ja talviurheiluun.

Pääsiäistapahtumat Suomessa

Neljä tärkeää pääsiäisenä Suomessa järjestettävää tapahtumaa ovat:

  • Via Crucis -pääsiäisnäytelmä Helsingissä. Pitkäperjantaina näytelmällinen kulkue esittää kohtauksia Jeesuksen elämästä näyttelijöiden marssiessa kaupungin katedraalille. Yleensä paraatia katselee tuhansia ihmisiä, joten kaupunki on täynnä elämää pääsiäisenä.
  • Ympäri maata luterilaiset kirkot laulavat pääsiäistarinoita Bachin sävelmistä, jotka perustuvat Johanneksen ja Matteuksen evankeliumeihin. Nämä konsertit vetävät puoleensa paljon ihmisiä. Myös suomalaiset, jotka eivät yleensä ole uskonnollisia, käyvät usein pääsiäiskonserteissa.
Accept